Oodi opettaa kirjastotoimen älykkääksi
Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara on tyytyväinen rakennustöiden ja kirjaston sisältösuunittelun etenemiseen, sillä aikataulu on pitänyt. Kokoelmahallinnon uudistaminen ja henkilöstöresurssien kanssa taiteileminen saavat välillä verenpaineen nousemaan. ”Vastaavaa hullunmyllyä ei meillä ole ollut, eikä toivottavasti ole tulossakaan”, Soininvaara nauraa.
Helsingin keskustakirjasto Oodi tarvitsee 54 työntekijää, mutta yhteenkään uuteen virkaan ei ole rahoitusta. Apu löytyy älykkäästä kokoelmasta, kertoo Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara.
Helsingin Töölönlahdelle nousevan keskuskirjaston rakennustyöt etenevät vauhdilla. Oodiksi ristitystä talosta saattaa jo hyvin hahmottaa luonnosvaiheen havainnekuvien lupaamia muotoja.
Julkisivun valmistuessa Helsingin kirjastotoimi käy kulisseissa näkymätöntä aherrustaan, jotta myös kirjaston sielu, eli teosten ja palveluiden kokonaisuus ehtii valmistua paraatikuntoon ensi jouluksi, jolloin Oodi avaa ovensa.
”Kyllä tämä valtava urakka on”, Oodin johtajana aloittava Anna-Maria Soininvaara tiivistää.
Oodi tarjoaa käyttäjilleen palveluita noin 10 000 neliömetrin alueella. Vertailun vuoksi Soininvaara ottaa esiin Pasilan kirjaston: sen pinta-ala on vain puolet Oodista. Johtamisen näkökulmasta tila on kuitenkin vain tilaa täytettäväksi.
”Haaste onkin siinä, miten keksimme mitkä ovat oikeasti niitä uusia juttuja, emmekä vain toista samaa vanhaa moninkertaisena.”
Oodin palveluita on suunniteltu kirjastotoimessa yli kymmenen vuotta. Asiakkaiden toiveita on pyritty toteuttamaan mahdollisimman paljon. Se on osoittautunut tärkeäksi – etenkin kun pitkällä matkalla trendit ja toiveet ehtivät moneen kertaan muuttua.
”Kymmenen vuotta sitten aloimme hypettää teknologiaa kirjastoissa, mutta ei se ollutkaan sitä, mitä asiakkaat halusivat. He korostivat rauhallisten tilojen merkitystä kaupungin vilskeessä. Pidämme siis teknologian mukana, mutta toteutamme kirjastoon täysin digitaalisuudesta vapaita tiloja.”
Vielä toistaiseksi Soininvaaran työpaikka sijaitsee Postitalolla Kirjasto 10:ssä. Kun Oodi valmistuu, se symboloi samalla aikakauden muutosta: Kirjasto 10 suljetaan, ja sen erikoisalaa olevat laajat cd-levyaineistot siirtyvät Pasilan kirjastovarastoon.
”Nuoret eivät cd-levyjä kuuntele”, Soininvaara perustelee.
On käynyt kuten levykaupassakin. Digitalisaatio on muuttanut tavan kuunnella musiikkia ja vienyt levyt hyllyistä verkkoon.
Keinoäly auttaakin yhä useammin myös kirjaston aineisto-ongelmissa. Vielä tällä hetkellä automaattinen hyllytys on turhan kömpelöä. Sen sijaan keinoäly tarjoaa ratkaisun siihen, miten Oodi saadaan miehitettyä ja samalla Helsingin sivukirjastot säilyvät iskussa.
”Emme saa yhtään uutta vakanssia Oodiin, mutta sinne tarvitaan 54 henkilöä. Vakansseista 28 saamme Kirjasto 10:stä, ja loput pitää kerätä kirjastoverkostosta, eli lähikirjastoista henkilökuntaa vähenee. Olemme siis kovassa muutosprosessissa koko kirjastoverkon osalta.”
Jotta uudistus on mahdollinen, Soininvaara joukkoineen on käynnistämässä Helsingissä niin sanottua älykästä kokoelmaa. Silloin kirjalla ei enää ole kotikirjastoa. Se jää useimmiten sinne, mihin asiakas sen palauttaa.
Tietojärjestelmä kertoo, missä yksittäiset kappaleet menevät ja mitä kirjalle pitää tehdä, jos sille ei olekaan juuri siinä kirjastossa tilaa. Teknologia vapauttaa virkailijat rutiineista tärkeämpiin askereisiin.
”Viidennes työntekijöidemme ajasta menee logistiikkaan. Jos saamme sen puolitettua, saamme riittävästi väkeä Oodin tarpeisiin ja paikattua sitä kautta sivukirjastoihin syntyvän henkilöstövajeen. Totuus tietenkin paljastuu vasta siinä vaiheessa, kun järjestelmä on käytössä.”
Soininvaaran työsarkaa on suunnitteluvaiheessa ollut erityisesti Oodin palveluvalikoiman kehittäminen. Sen selkärangan muodostavat omat aineistot ja palvelut, mutta ajan hengen mukaisesti myös kirjaston tiloissa nähdään yhä enemmän yhteistyökumppaneita.
”Maailmalla se on jo hyvin yleistä. Suomessa ulkopuoliset ovat järjestäneet kirjastoissa lähinnä yksittäisiä tapahtumia tai näyttelyitä, mutta kumppanuuksia ei ole nähty yhtä suuressa mittakaavassa kuin Oodissa”, Soininvaara sanoo.
Kirjastotoimella on jo sopimus Fazerin kanssa Oodin ravintolan pyörittämisestä. Kuntalaisia avustavan virka-infon siirtyminen kaupungintalolta on niin ikään selvää. Oodin tiloissa nähtäneen myös ikäihmisille tietokoneopetusta antavan Enter Ry:n jatkuva toimipiste.
”Varhaiskasvatuksen kanssa meillä on suunnitelma leikkipuisto-ohjaajien tulosta Oodin puistolle, mutta aikataulu on vielä avoinna.”
Juuri lapset ovat ryhmä, johon Soininvaara Oodissa haluaa panostaa.
”Lukuharrastuksesta kannetaan laajalti huolta, mutta nuorena asiaan on myöhäistä tarttua. Yritämmekin tuoda palvelumme sellaiseksi, että se olisi lapsille houkuttavaa ja innostaisi heitä keskittymään lukemiseen.”
Perinteisen lastenosaston sijaan Oodissa nähdään perhealue. Ajatuksena on, että lukemisesta tulisi koko perhettä yhteen sitovaa toimintaa.
”Pelaamista emme sinne halua, vaan haluamme tehdä sen muilla tavoin kiinnostavaksi. Yksi ässä minulla on hihassani, mutta sitä en vielä paljasta!”
Kokonaisuudessaan Oodin valikoima kattaa noin satatuhatta kirjaa. Niistä noin kaksi kolmesta tulee jo olemassa olevasta valikoimasta. Loput noin 30 000 kirjaa ostetaan suurilta kustantamoilta.
Kun yhden kirjan hinta liikkuu keskimäärin noin 15 eurossa, kuluu kirjahankintoihin lähes 500 000 euroa. Jatkossa kokoelma elää toiveiden ja menekin mukaan.
”Esimerkiksi uutta Finlandia-voittajaa tilataan helposti kokoelmiin satoja kappaleita. Vuosi vuodelta niitä alkaa poistua, kun kirja alkaa ikääntyä. Lopulta kymmenen vuoden päästä jäljelle jää vai joitakin kappaleita.”
Fakta: Keskustakirjasto
Helsingin uusi keskustakirjasto nousee Töölönlahden alueelle, Sanomatalon, Musiikitalon ja radanvarren toimistotalojen ympäröimälle tontille.
ALA Arkkitehtien työ nimeltä Käännös voitti arkkitehtuurikilpailun kesällä 2013. Kaupunki teki päätöksen rakennustöiden aloittamisesta tammikuussa 2015 ja rakennuksen on tarkoitus avautua yleisölle joulukuussa 2018.
Kirjaston nimi ratkaistiin nimikilpailulla. Sen voittajaksi nousi tuomariston yksimielisellä päätöksellä espoolaisen Mirja Lounameren ehdotus Oodi.
Kirjaston pinta-ala on noin 10 000 neliömetriä, mikä tekee siitä Suomen suurimman kirjaston. Valmistuttuaan sen odotetaan vetävän noin 2,5 miljoonaa kävijää vuodessa.
Lähde: Keskustakirjasto.fi, HS.fi
Rauno Hietanen
rauno.hietanen@ruoholahdensanomat.fi
Lue juttu kokonaisuudessaan Töölönlahden Sanomien printtilehdestä tai näköislehdestä